The best day of my life

Torstaina oli meikäläisen synttärit ja tähän asti kestäneen elämän paras päivä. Saatiin jo joululahjaksi liput Harry Potterin studiolle ja päätettiin käyttää ne mun syntymäpäivänä. Herättiin laittoman aikasin, suunnattiin junalla kohti London Victoriaa, josta lähti kiertuebussi studiolle. Vaikka matka olikin puudutava, se oli kaiken odottamisen arvoista. Emme olleet päässeet edes sisälle, kun mulla jo flippasi pahemman kerran. Näin tuon massiivisen kyltin, jolloin muhun iskostu se tosiasia, että me oltiin tuolla. Pian pääsisin astumaan Suureen Saliin, kiertelemään Viistokujalla ja ihastelemaan yksityiskohtia.

Sisään tullessa oli ensin kahvila ja matkamuistokrääsäkauppa, jonne mentiin ensimmäisenä kiertelemään. Mä oisin kotiuttanut sieltä vaikka mitä, mutta Adam piti mua visusti hihnassa kiinni (ei kirjaimellisesti). Päädyttiinkin ostamaan vain Suklaasammakko ja Bertie Bottin joka maun rakeita, joissa pitäisi huhujen mukaan olla jokaista makua. Vähän jännittää kokeilla. Kiertueen jälkeen käytiin kaupassa vielä uusiksi ja Adam osti mulle ihanan avaimenperän, josta löytyy kuolemanvarjelukset!

Jo ennen kiertueen alkamista olin ihan myyty, vaikka mulla ei ollut mitään havaintoa millaista sisällä tulisi olemaan! Olin tietenkin nähnyt kuvia ja videoita, mutta se ei kuitenkaan kerro tarpeeksi. Kuten eivät nämä kuvatkaan. En mitenkään saanut taltioitua sitä taianomaisuutta, mikä tuolla vallitsi. Taianomainen on kyllä parhain sana kuvamaan tuota päivää ja puhunkin pelkästään superlatiiveilla, kun kehun paikkaa. 

Musta oli ihan mieletöntä, miten tarkkoja jotkut yksityiskohdat oli ja tuolla oli esillä niin monia pikku juttuja elokuvista, jotka saivat tämän sisäisen fangirlin sekoamaan. Oli jännä huomata, miten pienessä tilassa tiettyjä kohtauksia oltiin kuvattu, sillä valkokankaalla ne näyttivät jättimäisiltä. Ottaen esimerkiksi vaikka Rohkelikkojen poikien makuhuoneen tai Weasleyn kodin. 

Tuntuu, ettei sanat riitä kertomaan eikä voi kuvailla kunnolla, että se pääsisi oikeuksiinsa. Siksi suosittelenkin ihan jokaiselle - vähänkään Harry Potter-fanille - pistämään rahat liikon ja viettämään päivän tuolla. 

Long story short; I visited the Harry Potter studios in London on thursday. We got the tickets as a christmas present, but decided to use them on my birthday. 

It was a truly magical experience and I would definitely recommend visiting there. It was without a doubt the best day of my life and I would definitely go again. 

pääsiäisviikon kohokohtia

Tällä hetkellä olen varmaan koneessa jossain päin maailmaa. Viedään kuitenkin pääsiäinen pois alta, ennen kuin siirrytään lomakuviin. Multa ei ensi viikolla nimittäin heru postauksen postausta, sillä en ota konetta mukaani. Aika uhkarohkeeta, sanon minä. 

Aloitetaan yhdellä päivän asulla ja uusilla kynsillä. Rakastan tuota tutti frutti-väriä, jonka valitsin myös viime kesänä. Shellac vaan on parempi, ei tarvii koko ajan olla miettimässä kynsilakan poistoa ja uudelleen lakkaamista - eikä ees kulu pois.

Viime lauantaina juhlittiin Niinan synttäreitä Southseassa. Teki taas hyvää päästä meidän porukan kanssa ulos, ja Niinan kanssa tulikin vaihdettua pari syvällistä ajatusta. Meitä oli yllättävän iso porukka, mutta näissä kuvissa näkyy vain murto-osa. Suurin osa kuvista oli niin utuisia, ettei niitä edes viittinyt laittaa tänne.

Ja palataan ajassa torstaihin. Käytiin Niinan kanssa leffassa ja syömässä. Wonderful and powerful OZ oli aivan mahti, ja suosittelen jokasta käymässä kattoon sen. Me ainakin oltiin ihan sen maailman lumoissa ja ihailtiin visuaalisuutta. Eikä näyttelijäkasti ollut lainkaan paha - mmhm James Franco.

Ja viimeiseksi kuva mun pisamista, jotka ilmestyi yhden aurinkoisen päivän aikana. Jos yhtään onni käy, aurinko paistaa Kroatiassakin ja tuun ihan punasena ja pilkkusena takaisin. Mä en nimittäin koskaan rusketu.

Mutta hei, nauttikaa te ihanasta keväästä, jos siellä jossain maailman kolkassa on sellainen. Mä odotan kuin kuuta nousevaa tulevaa matkaa.

lazy sunday

Mikä ihana päivä ! Eilen oltiin ulkona porukalla ja tänään otettiin iisisti ihan olan takaa. Herättiin myöhään ja lahnattiin sängyssä noin viiteen asti yökkäreissä. Adam katsoi futista ja mä Pretty Little Liarsia ( jonka olemassa olon unohdin täysin ja oon nyt uudestaan koukuttunut yli vuoden tauon jälkeen ). 

Tänään on satanut vettä koko päivän ja ukkonenkin yllätti meidät. Ilma on ollut erittäin syksyinen ja kolea, joten oli vielä suurempi syy viettää se peiton alla. 

Nyt näyttäisi vähän siltä, että tää sadekausi jatkuu ainakin tän viikon verran, mikä tarkottaa sitä että tuun viettää enemmän aikaa peiton alla ja halaan kuumavesipulloa. Meidän kämppä kylmenee tosi helposti, koska täällä ei ole juuri minkäänlaisia eristyksiä. Ihan vielä ei kuitenkaan haluta laittaa lämmitystä päälle, koska jostain pitää säästää. Suomessa ainakin on oppinut kerrospukeutumisen jalon taidon, että eiköhän tästäkin selvitä. Eihän vielä mitkään täysin kylmät ilmat ole.

Oli pakko ottaa kuva tästä, koska mun mielestä toi kakku on ihan über siisti. 

Ainoa syy sängystä nousemiseen oli lähinnä nälkä. Alettiin siis yhdessä väsää lihapullia ja spaghettia ja mussutettiin sitä sitten onnellisena ja vaivuttiin takaisin peiton alle. 

Laiskimuspäivään ehdottomasti kuuluu myös kuuma kylpy. Mun mielestä kylvyt on maailman parhaimpia rentoutumiskeinoja sitten hieronnan jälkeen. Lillun yleensä niin kauan, että joko vesi muuttuu viileäksi tai iho ihan ryppyiseksi.

Illalla sitten vielä juostiin pikapikaa lähikauppaan hakemaan pientä purtavaa leffailtaa varten. Katsottiin Couples Retreat, joka oli tosi hauska ja juuri täydellinen tähän olotilaan.

Tää oli viimetalven ehdottomasti suosituin kotiasu. Sain ton joululahjaksi ja se on vaan niin ihanan karvanen ja  pehmeä.

Nyt on aika katsoa vielä yksi jakso ja sitten unten maille. Huomenna mulla on vielä vapaapäivä, jonka aattelin käyttää läksyjä tehdessä ja kaverin seurassa.

Anna Karenina

*Syvä, rakastunut huokaus*; mistä sitä edes aloittaisi. Kävin maanantaina katsomassa Anna Kareninan elokuvissa, ja voitte kuvitella mistä oon viimeset pari päivää höpöttänyt. Ihan ensimmäisenä innosti nähdä Jude Law ( tosin siinä vaiheessa oletin sen olevan Vronskin roolissa ), ja toisena tykkäsin kirjasta ( tai no mitä siitä oon joskus lukenut ) mielettömästi.

Mun mielestä elokuva oli todella nerokkaasti filmattu. Tykkään enemmän elokuvissa, joissa pitää uppoutua tarinaan. En tarvitse onnellista loppua, mulle riittää että tarina on hyvä. Kaikessa dramaattisuudessaan tämä oli juuri sitä. Hyvä - tai enemmän. Historialliset/historiaa kuvaavat elokuvat/kirjat on mun heikko kohta. 

Mä oon aina ihan pihalla kaikista julkkiksista ( varsinkin uusista ) ja nytkin varmaan hehkutan taas sata vuotta myöhässä. Mutta voi ääk, Aaron Johnson. Jude Law esiintyi vanhana pappana, joten mulla oli aikaa tsekkailla myös muita elokuvan miehiä. Ja mitenkäpä sitä voisi olla huomaamatta erittäin komeaa päänäyttelijää - puhumattakaan niistä ihanista uniformuista ja vaaleasta pehkosta. En ikinä uskoisi sanovan tätä, mutta.... ne viikset kruunaa kyllä koko lookin. 

Tanssia, rakkautta, intohimoa venäläisellä teemalla ? Kyllä kiitos. Jos ette jaksa lukea kirjaa, sivistäkää itseänne edes leffan verran. Mä meen kattoo tän Niinan kanssa uudestaan !

Friday night

Perjantaina käytiin Portsmouthissa leffassa ja syömässä. Juhlittiin samalla siskon tulevia 18-vuotis synttäreitä, kun ei oikeana päivänä päästä olemaan siellä. Ilma oli taas mitä parhain ja päälle pistinkin uusimman löytöni, Primarkin hameen. Toi on oikeesti aivan ihana ! Oon yleensä vierastanut hameita, varsinkin pidempiä. Mutta tommoset kellohame-tyyppiset sopii mun oudolle vartalolle. Mulla on suht lyhyet jalat, eikä mitkään laihimmat ja lantiokin on levee. Voitte vain kuvitella kuinka hölmöltä näytän kynämekossa. Tykkään muutenkin liehuvasta ja rennosta olemuksesta, joten sopii hyvin. 

Ennen syömistä käytiin kattomassa Dictator-leffa ( en tiedä onko sillä suomenkielistä nimeä ). Oli kyllä ihan nappivalinta. Hieman ylitseampuva, mutta mitäs muutakaan Sacha Baron Cohenilta vois odottaa. Toi on niin katsomisen arvonen, jos vaan huumorintajua riittää noinkin rivoksi. Onhan toi vähän härski mies. 

Irina tästä mainitsikin, kuinka vaikeaa ulkomailta on löytää suolasta popcornia. Täälläkään ei saa, paitsi leffateattereista. Jos joku tietää, mistä saa Englannissa, mulle pitää kertoa heti. Makeet popparit on vaan niin oksettavia.

Tehtiin pöytävaraus All Bar Oneen, missä oltiin kerran aikasemminkin syömässä. Toi on just täydellinen tämmöselle kesäsäälle. Itsellä ainakaan ei tuu kauhee nälkä näin helteillä, joten tuolta saa semmosta pientä hiukopalaa. Otin taas sen Club Sandwichin, mutta en ollut yhtä tyytyväinen tällä kertaa. Oli vähän palanut maku. 

Siskolle annettiin synttärilahjaksi pieni paketti BodyShopista ja kilistettiin lasia. Hassua ajatella, että sillä on jo 18-vuotispäivät edessä. Musta tuntuu, että just ite täytin 18.

Translation:
On friday we went to Portsmouth to eat and to movies and celebrated my sister's 18th birthday, cause we won't be there for her on the actual day.
Movie was great. Went to see Dictator, another great movie from Sacha Baron Cohen. It was mainly quite shady, but so much fun. I mean, if you like that kinda thing. But to be fair, it was a bit over the top, but what else can you expect from him?
Food was good too. We had a reservation at All Bar One, where we were once before. I had the club sandwich like last time, but wasn't really happy with it ( it was a bit burned ).
But in total, the night was great ! Such a perfect weather and good company.

viikko14 kuvina

myöhäisen illan terveiset

Oli pakko postaa mun upeista kynsistä. Sain tänään koulussa manikyyrin ja oon niin tyytyväinen tähän. Harmittaa, että huomenna pitää jo ottaa kynsilakat pois. Meillä ei nimittäin saa koulussa käyttää kynsilakkaa. Aika karua, mutta sellasta tää kauneusterapeutin arki. Musta on vaan niin epäreilua, että saadaan mitä hienoimpia manikyyrejä ja kynsitaidetta, eikä me ees saada pitää niitä. 

Mutta jotain hyvää/kivaa koulusta. Oon vihdoin kohdannut mun tavoitteet. Kasvohoito-osio on tehty koetta ja arviointeja myöten. Kasvojen, hartioiden ja rintakehän hieronta osio sekä jalka- ja käsihierronat on myös saatu loppuun. Perjantaina sain miesten kasvohoidot suoritettua ja nyt mä vaan odotan uutta kurssia. 

Saatiin tänään Adamin kaa aikaseksi katsottua King's Speech-elokuva. Aivan käsittämättömän upea ! Tää vuosi on alkanut tosi hyvillä elokuvilla ja kirjoilla. Colin Firth teki aivan mielettömän suorituksen esittäessään puheviasta ja änkytyksestä kärsivää Englannin kuningasta. Täähän siis perustuu tositapahtumiin. Taas yksi leffa mitä voisin suositella kaikille. Kyllä mä muitakin leffoja katson, mutta nää historialliset leffat on vaan niin kivoja.

Tää neiti menee nyt Supernaturalin pariin ja pistää pään tyynyyn. Öitä !

Our nights and days turned to months and years

Jaha, se on sunnuntai taas. Musta on laittoman epäreilua, miten nopeesti viikonloput menee. Perjantaina en tehnyt mitään - ainakaan muistaakseni. Menin ihan uskomattoman ajoissa nukkumaan.
Eilen olikin sitten vähän kivempi päivä. Kävin kyselee töitä, siivosin vähän ja söin lounasta samalla, kun The Help pyöri ruudulla. Illemmalla tilattiin kiinalaista ja Adamin kaveri tuli leffailtaan. Drive oli ehkä omituisin leffa sitten Black Swanin, mutta katsomisen arvonen. Ainakin jos tykkää Ryan Coslingista, haha.

Olin ihan taivaassa, kun sain kiinalaista eteeni. Se oli taas niitä hetkiä, että ruoka ei ole koskaan maistunut paremmalta. Mun lemppari ja vakioruoka samalla on sweet&sour kana ja noi chicken ballsit. Tää on yks sellanen ateria, minkä voisin ihan mielelläni syödä monta kertaa viikossa, jos se ois yhtään terveellisempi. Omnomnom, kyllä oli Anni taas onnellinen.

Ilta oli tosi mukava. Oon ehkä vähän tylsä, mutta tykkään tälläsistä koti-illoista hyvän ruoan ja leffan parissa. Kaveri tai pari tuo mukavaa piristettä. Täällä päin ei oo niin hirveesti menomestoja ja kaikki menee kiinni todella aikasin. Bussithan ei kulje tai ylinpäätänsä mikään - paitsi taksit. Että jos yleensä ulos mennään niin kyllä se on toi lähipubi.

Tänään oli aivan täydellinen ilma mennä pienelle kävelylle. Tai no, niin me ainakin aateltiin, kun katsottiin ikkunasta ulos. Harmi, ettei tullut mieleen, että ulkona vois tuulla ja olla kylmä. Ihan kumma ilmiö näin keskellä tammikuuta. No, ainakin aurinko paisto.
Teki kyllä hyvää päästä ulos nauttii raikasta ilmaa. Yleensä ollaan viikolla niin väsyneitä, ettei jakseta minnekään mennä. Lauantaisin Adam pelaa jalkapalloa, niin meille jää nää sunnuntait.

Eilen tuli myös värjättyä tukka, mutta kuvat vähän väärentää sitä. Se on enemmän ruskeampi entä näissä kuvissa. Oon ollut n. koko ikäni punapää ja yritän vähän peittää sitä ruskeella, mutta arvaa onnistuuko. No ei onnistu ! Sainpahan kamalan juurikasvun peitettyä.

The Help

Viikko sitten torstaina mä aloin lukemaan kyseistä kirjaa, enkä mä pystynyt laskee sitä käsistäni. Mulla meni n. 5 päivää saada se loppuun. Historialliset novellit on aina kiehtonut mua. On tullut luettua Tolstoita, Tuulen viemää, Atonement, Jane Austenia unohtamatta. Etenkin toisen maailman sodan aikaset tai sitä aikaa käsittelevät kirjat kiinnostaa hirveesti. 

Jollakin tapaa mulla tuli tosi rauhallinen ja hyvä olo tosta kirjasta. Mulla on vähän tapana uppoutua kirjoihin liikaa, mutta jos haaveilen kirjailijan urasta, ehkä se on ihan hyvä.

Jos joku ei tiedä, kirja kertoo tummaihoisista palvelijoista 60-luvulla. Sitten on eräs valkoihoinen tyttö, joka ei ihan sopeudu muiden joukkoon, ja haluaa kirjoittaa, millaista on olla tummaihoinen ja työskennellä valkosille. 

Mun mielestä kirja on todella opettava. Ei välttämättä siinä mielessä, että eri väristen pitäisi elää rauhassa. Niinhän on jo, kuta kuinkin. Enemmänkin elämän kannalta. Siitä, että mikä oikeasti on tärkeää ja ei pidä unohtaa itseään. On aina kiva saada pieni muistutus, että pitäisi pysyä itselleen uskollisena. Vaikka sitten se olisikin ristiriidassa muiden kanssa. 

Sitten elokuvasta. Sain sen n. 15 minuuttia sitten katsottua ja tässä oon vaan vähän kerännyt ajatuksia. Elokuva oli tavallaan pettymys. Sehän on toisaalta yleistä, kun puhutaan kirjoihin perustuvista elokuvista. Kyllä mä silti kumpaakin suosittelisin. Ihan vain siksi, että Emma Stone on aivan mahtava !

Mikä tässä eniten häiritsi, oli vääristetyt kohtaukset, tarinan muuttaminen ja kahden eri kohtauksen änkeminen samaan. Mutta tarina pysyy kuitenkin samanlaisena. Jos ei jaksa kirjaa lukea, niin tästä elokuva-versiosta saa sen idean kuitenkin.

Itse toivon, että jokainen kuitenkin jaksaisi vaivautua ja lukea edes sen yhden kirjan vuodessa. Mulla on harvoin, että törmäisin kirjaan, jonka ylistämistä en voisi lopettaa. Teen niistä esittelyjä myöhemmin.

Translation:
I finished the book earlier this week and just finished the movie. I just love it, and it's already one of my favourite books. I totally recommend this to everyone.