Sunday walk & fallen leaves

Varmaan yks karmivimmista taloista tällä alueella. 

Muutama räpsäsy eiliseltä kävelylenkiltä. Kierreltiin vailla päämäärää autioita katuja pitkin ja ihasteltiin (okei, mä ihastelin) syksyisiä värejä. Mulla oli jo kauan ollut järkyttävä himo päästä kuvaamaan syksyn merkkejä, mutta pimeä tulee niin pirun aikasin, että siinä vaiheessa kun on kengät saanut solmittua, hämärä hiipuu jo horisontissa. Olin toivonut myös aurinkoista säätä tälle kuvausreissulle, mutta sehän nyt loisi aivan hullun illuusion Englannista. Ehkä nämä sitten ovat hieman todenmukaisempia. Ja kyllähän tuo keltasuus näyttää aika hyvältä karua harmaata vasten. Jotain kummaa suomalaista melankolisuuttako?

Nyt on luvattu myös hieman kirpeämpää ja kylmempää ilmaa, joten ehkä se aurinkokin sieltä välillä tulisi esiin. Edes hetkeksi. Kuukauden päästä ollaan taas Suomen kamaralla, ja lunta oltaisiin tilattu. Ajattelin nyt näin etukäteen pyytää, josko vaikka itse herra Joulupukki näkisi tämän.

Ja sitten haaveilusta todellisuuteen. Mulla odottaa tiskivuori ja eväitten sekä illallisen teko, jota oon salakavalasti vältellyt. Tein mielummin jopa läksyjä. Ja tätä postausta (positiivisempi!). Vaan nyt ei auta itku markkinoilla, keittiö kutsuu. Sillä välin kertokaa; tympiikö syksy jo, vai fiilistelettekö samalla tavalla?